Oletko sinäkin kuullut meditaation hyödyistä, muttet oikein tiedä, mistä aloittaa? Vai oletko hämmentynyt kaikista tarjolla olevista meditaatiovinkeistä ja kaipaat selkeyttä? Tässä tulee vastaukset kuuteen kysymykseen, joita minä pohdin usein aloittaessani meditaatioharjoittelua.
Miksi meditoida?
On epäilty, että yli 90 prosenttia ihmisillä esiintyvistä sairauksista on stressiperäisiä. Meditaatio rauhoittaa mieltä, vähentää stressiä ja sillä on myönteisiä vaikutuksia kehomme toimintaan.
Itselleni meditaation suurimmat hyödyt tähän mennessä ovat olleet mielen selkeys ja myönteisten tunteiden sekä luovuuden lisääntyminen. Tunnen enemmän kiitollisuutta ja iloa elämässäni. Ahdistuksen ja stressin määrä on vähentynyt merkittävästi.
Ja lisäksi, meditoida voi missä vain milloin vain.
Valitsenko ohjatun vai hiljaisen meditaation?
Ei ole olemassa oikeaa tapaa meditoida, mutta vaihtoehtojen määrä usein hämmentää. Idea sekä hiljaisen että ohjatun meditaation taustalla on sama – keskittyä meditaatioon ja rauhoittaa mieli.
Meditaatioharjoittelua aloittaessa ohjattu meditaatio voi auttaa paremmin pitämään keskittymistä yllä. Hiljaisessa meditaatiossa kaikki mielen kujeet tulevat kuuluville, ja se voi olla alkuun turhauttavaa. Kun keskittymiskyky kehittyy, voi siirtyä tekemään hiljaista meditaatiota. Näin rohkaistuu olemaan läsnä kaikkien ajatustensa ja tunteidensa kanssa myös hiljaisuudessa.
Itse yhdistelen näitä kahta tapaa. Kun haluan rauhoittaa mieleni ja syventyä olemaan ajatusteni ja tunteideni havainnoija, teen hiljaisen meditaation. Kun haluan keskittyä tiettyyn aiheeseen, esimerkiksi kiitollisuuden lisäämiseen, suosin ohjattuja meditaatioita.
Kuinka kauan meditoida?
Jokainen meditaatioon käytetty hetki on hyödyksi. Voit aloittaa pienestä, muutamasta minuutista, ja kasvattaa aikaa harjoittelun edetessä. Meditaation jälkeen olo ei välttämättä tunnu erilaiselta, mutta jokainen meditaatiokerta muuttaa aivojen tapaa toimia. Jokaiset minuutit tarjoavat meditaation tuottamia hyötyjä.
Haluan rohkaista myös niitä lukijoita, joiden arki on jo täyttä, aloittamaan meditaatioharjoittelun. Ei kannata jumiutua siihen ajatukseen, ettei aikaa ole vuorokaudessa tarpeeksi. Viisi minuuttia ajastimeen ja menoksi!
Pitkät meditaatiot tarjoavat mahdollisuuden päästä syvempään meditatiiviseen tilaan. Pitkät meditaatiot ovat mahdollisuus päästää irti kaikesta aineellisesta ja hiljentyä havainnoimaan olemassaoloa. Usein hiljaisuudesta välittyy uusia oivalluksia itsestä ja elämästä.
Millainen on hyvä asento meditoidessa?
Kehomme ryhdikkäällä asennolla itsessään on myönteinen vaikutus mielemme hyvinvointiin.
Suosittelen aloittamaan meditaation istualtaan nojaamatta selkää mihinkään. Alkuun on tavallista, että nukahtaa herkästi meditaatioharjoittelun aikana, ja ryhdikäs suoraselkäinen istuma-asento auttaa pysymään valppaana. Istua voi sekä tuolilla että risti-istunnassa lattialla. Mielestäni molemmat ovat ihan yhtä hyviä tapoja meditoida. Ei ole siis syytä huoleen, jos kintut eivät risti-istuntaan taivu. Tuolilla istuminen on ihan yhtä antoisaa meditaatiota.
Istumisen lisäksi meditaatiota voi tehdä myös maaten, jolloin nukahtamisen riski voi olla suurempi, tai vaikkapa kävellen pysytellen tietoisena. Kokeilemalla selviävät sinulle parhaiten sopivat asennot, ja tarvittaessa voit ottaa käyttöön esimerkiksi meditaatiotyynyn helpottamaan valppaan asennon muodostamista.
Mihin meditaation aikana kuuluu keskittyä?
Tämä kysymys vaivasi minua pitkään meditaatioharjoittelua aloittaessani. Vaihtoehtoja siihen, mihin meditaation aikana voi keskittyä, on useita. Sillä, mihin päättää keskittyä, ei ole kuitenkaan juurikaan merkitystä. Meditaation ideana on mielen harhaillessa palauttaa keskittyminen siihen, mihin on päättänyt keskittyä.
Ohjatussa meditaatiossa on hyvä keskittyä kuuntelemaan, mitä ohjaaja neuvoo tekemään. Jos ajatus harhailee, se tulisi palauttaa siihen, mihin ohjatussa meditaatiossa sillä hetkellä kehotetaan keskittymään.
Hiljaisessa meditaatiossa minun suosikeikseni ovat muodostuneet kaksi yleisesti käytettyä vaihtoehtoa – helppo hengitykseen keskittyminen tai hieman vaativampi ympärilläni olevaan avaruuteen keskittyminen. Hengitykseen keskittyessäni seuraan hengityksen kulkua ja palaan hengitystuntemukseen aina, kun mieleni herpaantuu. Ympäröivää avaruutta havainnoidessani keskitän huomioni tyhjyyteen ja ympärillä olevan avaruuden laajuuteen.
Muistutuksena myös yleinen meditaation sudenkuoppa – meditaatiossa ei kannata keskittyä siihen, tekeekö “oikein”. Kun keskittyy siihen, mihin on päättänyt keskittyä, tekee juuri oikein ja saa varmasti hyötyjä meditaatiosta!
Miksi mieleni ei hiljene, vaikka meditoin?
Usein ajatellaan, että mieli pitäisi saada hiljennettyä täysin, jotta meditaatio olisi onnistunut. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tarkoitus on tulla tietoiseksi ajatuksista ja havainnoida niitä niihin samaistumisen sijaan.
Kun havainnoimme ajatuksiamme, pystymme toimimaan arjessa jumiutumatta tiettyihin ajatuksiin. Huomaamme, että mielen toiminta ei ole kovinkaan loogista, vaan mieli on usein jatkuvasti huolissaan ja toistelee samoja ajatuksia. Mielen toiminnan ymmärtäminen auttaa meitä tekemään muutoksia ajatusmalleihime, tunteisiimme ja tapoihimme toimia.
Kaikkiin meditaatiota koskeviin kysymyksiin ei vastausta tarvitse meditaatiota aloittaessa olla. Riittää, että asettuu aloilleen meditoimaan ja havainnoi, kuinka mieli alkaa kyseenalaistaa asioita. Toivotan paljon rohkeutta ja voimaa meditaatioharjoitteluusi!
