Mikä harjoitus toimii parhaiten mielenrauhan löytämiseen? Millä harjoitteella pystyisi luomaan mahdollisimman paljon rakkautta elämäänsä?
Näitä kysymyksiä on tullut pyöriteltyä paljon tutustuessa erilaisiin mielenrauhaan ja onnellisuuteen pyrkiviin menetelmiin.
Käytännön kokemuksesta on käynyt selväksi, että esimerkiksi meditaatio, hengitys ja kylmäaltistus ovat hyödyksi sisäistä rauhaa etsiessä. Mutta kaipasin kuitenkin jotain kaikkiin tilanteisiin sopivaa. Menetelmää, ideaa, suuntaa, joka olisi tukenani niin itsenäisesti harjoitellessani kuin vaativissa sosiaalisissa tilanteissa.
Koska Eckhart Tollen Läsnäolon voima -kirja vei minut täysin mennessään, päädyin kokeilemaan kirjasta lainattua sisäinen keho -harjoitusta. Echart Tolle kuvaa fyysistä kehoa harhaksi, rajalliseksi havainnoksi todellisuudesta. Sisäinen keho puolestaan on näkymätön, sisäinen, elävöittävä läsnäolo kehon sisällä. Sisäiseen kehoon asettumalla voi Tollen mukaan päästä käsiksi olemiseen. Sisäinen keho auttaa ymmärtämään, että olemme muutakin kuin ulkoinen muotomme.
Olin viikon tien päällä kiertämässä Suomea, ja päivät kuluivat pitkälti autossa istuen ja töitä tehden. Olin päättänyt jo etukäteen, että jättäisin puhelimen aiheuttamat häiriötekijät mahdollisimman vähiin. En katsoisi videoita, en kuuntelisi musiikkia tai selailisi uutisia. Lisäksi päätin, että keskittyisin sisäiseen kehooni koko reissun ajan niin voimakkaasti kuin osaisin. Töitä en voisi olla tekemättä, mutta päätin tehdä työnikin niin voimakasta läsnäoloa harjoittaen kuin ikinä osaisin.
Ei tämä(kään) varmaan toimi
Ensimmäisinä päivinä sisäiseen kehoon keskittyminen tuntui luonnottomalta. Teki mieli selailla jotain, uppoutua mihin tahansa muuhun kuin kehoni tuntemuksiin. Mieli huuteli väliin, että en varmaan tee tätä(kään) harjoitusta oikein. Keskitynköhän oikeaan kohtaan kehossani, pohdin. Entä jos tunnen vain osan sisäisestä kehostani, en koko kehoa?
Mieli – tai ego, millä termillä haluaakaan kutsua – on siitä hassu kapistus, että se alkaa vastustaa sitä uhkaavia tilanteita. Tiesin onneksi jo etukäteen, että epäileviä ajatuksia nousisi varmasti. Käytin epäileviä ajatuksia herätteenä syventyä vieläkin syvemmin sisälle kehooni, jolloin epäilevät ajatukset alkoivat väistyä.
Tiesin myös, että epämiellyttäviä tuntemuksia kehostani nousisi joka tapauksessa. Alkuun vatsani alueesta tuntui puuttuvan palanen, kehoni oli hyvin jännittynyt ja energia jäi jumiin kurkkuni alueelle. Sisäiseen kehoon keskittyminen on rohkeutta kohdata kaikki nuo pelottavat, erikoiset ja epävarmat tuntemukset.
Parin päivän jälkeen kokemukseni alkoi muuttua – sisäinen kehoni alkoi tuntua elävämmältä, ja siihen keskittyminen tuntui luontevammalta. Mitä enemmän harjoittelin viikon mittaan, sitä helpommin sujahdin sisäiseen kehooni heti herättyäni. Onnistuin pysyttelemään pikkuhiljaa pidempiä aikoja tietoisena sisäisestä kehostani. Viikon keskittyminen auttoi kokemaan kehoni energiakentän väreilevänä, rajattomana ja mystisenä läsnäolona.
Läsnäoloon saapumisen hetki
Olin jo saapunut kotiin, kun sisäiseen kehoni keskittyminen muuttui mystiseksi kokemukseksi.
Koin, että kaikki ympärilläni kumpuaa jatkuvana energiavirtana sisältäni. Minä en luo ajatuksiani, vaan ne ilmestyvät jostain sisälläni asuvasta ikuisesta tyhjyydestä. Tunsin, miten egoni, mieleni, jäkättää täysin irrallisena minusta. Myös koko kehoani pitelee kasassa jokin mystinen voima, vaikka kehoni on käytännössä pelkkää tyhjyyttä. Mikään ei voisi enää satuttaa minua, sillä en ole mieleni enkä kehoni. Jokainen ajatus ja tunne on samanarvoinen, valtaisa elämän ilmentymä.
Kaksi askelta eteen, yksi taakse
Kelluin autuudessa muutaman päivän, kunnes jälleen ajauduin takaisin mieleni tärkeimpinä pitämiin työelämän haasteisiin. Ei enää ”huvittanut keskittyä”. Ehkä vähän säikähdinkin tätä uudenlaista kokemusta, ja mieleni päätti turvautua jälleen ajatuksiin samaistumiseen. Mutta kokemus läsnäolosta ei ole unohtunut, vaan on antanut varmuutta siitä, että olen matkalla toivomaani suuntaan.
Tiedän, että kokemukseni tulee syvenemään tästä vielä. Vähän kerrallaan mennään, takapakki ei tässä pelissä haittaa. Kaikki on tässä ja nyt, me olemme vain unohtaneet todellisen olemuksemme.
Suosittelen vahvasti lukemaan Läsnäolon voiman ja testaamaan sisäisen kehon harjoitusta käytännössä.
Mitä sinä koet, jos syvennyt hetkeksi havainnoimaan sisäistä kehoasi?
